Terveemmaksi Sosiaalisemmaksi Tyytyvaisemmaksi Miten muuttuu viisikymppinen mies? Vai muuttuuko? "Sellainen juttu tuli tanaan mieleen, etta olenko itse sita tajuamatta hadissani identiteettini ja persoonallisuuteni haviamisesta - siksiko koko ajan kirjoittelen eri foorumeille itseani ruotivia teksteja. Selitan itseani sanoiksi, tarinoiksi, ikaan kuin haen olemassaoloa tarinoinnista, koska fyysinen ja psyykkinen olemassaolo nykyisen kaltaisena on uhanalainen." Timo Montonen kuvaa muutospaivakirjassaan lahes kolmen vuoden ajalta ponnistelujaan kohti parempaa elamaa. Keskioon nousee vuoroin...

"Ala kirjoita, ellei sinun ole pakko kirjoittaa. Jos sinun on pakko kirjoittaa, tiedat sen, etka muuta voi." Maria Petaja ja kirjoittajaopas, jolla on tahto ja mieli. Heikki Kallio ja hullua luovuutta kansanopiston kirjoittajalinjalla. Kymmenen esikoisteoksen kirjoittajaa yliopiston verkkokurssilla. Kaikessa mukana Sadie Q ja julkaisemattomat teokset. Timo Montosen kuudes teos ja kolmas romaani kuvaa pakkomielteista kirjoittamista erilaisissa sosiaalisissa ymparistoissa. Voiko ihmista enaa auttaa, kun han saa paahansa tulla kirjailijaksi?

Eturivin kirjailija on hauska ja julma kuvaus ihmisena oudosta ja kirjailijana viela oudommasta Montosesta, joka hakee sisaltoa elamaansa lukemalla ja tulkitsemalla omaa kirjallista tuotantoaan. Intohimoinen, jopa pakkomielteinen suhde kirjoittamiseen ja kirjallisuuteen avautuu seitseman teoksen luennassa. Eturivin kirjailijana Montonen liittyy lopullisesti osaksi maailmankirjallisuutta, ainakin omissa kuvitelmissaan. Mutta kun lajityyppina on omaelamakerrallinen kertomakirjallisuus, tulee pakostakin kertoneeksi paitsi itsesta myos muista. Montonen saa huomata, etta kaikki eivat lue ja...

Naakat naukuu iltaan pihamiljoossa. Viettelys, rakkaus, himo, ja muistamisen ilo, kun vuosi on kulunut. Rannan elamaa, sammakko, simpukka, sudenkorento. Ihminen tilassa, niin mielen kuin paikan. Tuuli tulee kaukaa on Timo Montosen kymmenes kirja mutta ensimmainen runokirja. Alun perin han kirjoitti sen jo 1990-luvulla."

Parkinsonin tauti ei ole lannistanut taman kirjan kirjoittajaa, joka sai diagnoosin jo 48 vuoden iassa. Han kertoo tarinansa lapi kymmenen vuoden kauhun, ilon, toivon, epatoivon, ihmeiden, rakkauden ja yrittamisen. Timo Montonen tekee paljon vapaaehtoistyota. Hanta pitavat kiireisena paikalliset, alueelliset, valtakunnalliset ja globaalit velvoitteet, joihin hanta ajaa sisainen halu tehda merkittavia asioita Parkinsonin tautia sairastavien hyvaksi. Neljannen maailman Parkinson-kongressin advokaattina han tiedottaa kongressista ja kokoaa Suomesta delegaatioata matkalle Portlandiin (Oregon,...